Keskustelufoorumit 2.

Osallistuin lopulta kirjastot.fi -keskusteluun "Lapset". Anonymous oli 7.9.2009 jättänyt hieman sekavan lyhyen viestin, joka ansaitsi mielestäni reagoinnin, koska aihe oli tärkeä: KiVa Kouluun sopiva materiaali. Kukaan muu ei ollut kommentoinut viestiä.

Olen itse lukenut  KiVa Koulun Vanhempien oppaan ja pidän sitä loistavana esityksenä aiheesta! Tekisi hyvää muillekin lukea se kuin vain lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeville ja lasten vanhemmille. Tietoisuus kiusaamismekanismeista ja -prosesseista lisääntyisi. Netissä, mesessä, kännykässä jne. ilmenee paljon kiusaamista.

Miten lapset ja nuoret osaisivat välttää kiusaamista tai kiusatuksi tulemista, jos aikuisetkaan eivät tunnista ilmiötä ja pönkittävät kiusaamiskulttuuria omalla esimerkillään?

Minusta on todella hienoa, että viittomaräppäri Signmark valitsi Finlandia Junior voittajaksi (kirjastonjohtaja) Mari Kujanpään Minä ja Muro -kirjan (kuvitus Aino-Maija Metsolan). Vaikka Signmark kehui kaikkia ehdokaskirjoja, hänen valintansa osuminen tarinaan pienestä kiusatusta tytöstä osoittaa rohkeutta ja näkemystä. Hän totesikin jossain haastattelussa, että Heta  (tarinassa Lauhaan empaattisesti suhtautuva 9. luokkalainen työharjoittelijatyttö) on esimerkki muillekin nuorille siitä, että pienempien lasten puolta on aina pidettävä (HS.fi  24.11.)

Myös vuoden 2003  Finlandia Junior -voittaja, Arja Puikkosen Haloo, kuuleeko kaupunki  käsittelee hienovireisesti kiusaamista. Valitsijana kouluneuvos Kirsti Mäkinen. Jukka Kajavan vuonna 2004 valitsema Riitta Jalosen Tyttö ja naakkapuu (kuvitus Kristiina Louhi) oli myös valinta lapsen tunteiden,  kuolemasta johtuvan surun ja kaipauksen näkemisen puolesta.

Parhaimmillaan  edellämainitut ja niiden kaltaiset hienot kirjat voivat opettaa empatiaa.  Tällaiset kirjat ovat siksi yhtä tärkeitä aikuisille kuin lapsillekin. Antaakseen lapselle kokemuksen empatiasta aikuisen on itse tiedettävä mitä se on.