torstai 26. marraskuuta 2009

Mikroblogit


Thanks: http://www.elearnmag.org/subpage.cfm?section=articles&article=100-1
Tämä tosi viehättävä kuva on siis eLearn Magazinen sivulta lainattu, sivulta, jossa Dave Ferguson ja Christy Pettit kertovat kokemuksiaan ja mielipiteitään Irnchatista.

Luettavaksemme saatu 5.11.2009 käyty ja tallennettu Irnchat-keskustelu oli varsin kiintoisa. Siihen osallistui parisenkymmentä henkilöä (25 tai ylikin) ja se kesti 90 minuuttia. Pituus tuntui sopivalta, tunti on liian lyhyt noin monelle ihmiselle, kaksi tuntia alkaa uuvuttaa, samasta syystä. Aluksi esiteltiin seitsemän toimintaperiaattetta, mm. esittely, #Irnchat merkintä jokaiseen viestiin, aiheessa pysyminen jne. Erityisesti alussa tuollainen keskustelu, johon liittyy uusia osallistujia, etsii uomaansa. Vaikka reward75 vastaa jilliantille melkein minuutin sisällä, on väliin tullut jo 18 viestiä, mutta varmasti reward75 saa viestin; Google Wave invate on ollut hänen aiheensa. Minuutin aikana voi tulla siis yli kymmenen viestiä (esim. 5:42 tuli 14 viestiä), mutta kun aiheeseen päästään sisälle, keskustelu soljuu eteenpäin loogisesti. Minusta oli kiinnostavaa kaikki se, mitä he puhuivat ePortfoliosta! Tallensin Bookmarkeihini nancyrubinin vinkkaaman linkin, jossa blogi/portfolio saa nimen blortfolio.Thanks nancyrubin: http://www.sachagreif.com/16-great-portfolio.

Hassua oli kuulla että blogeihin kutsutaan myös vierailevia kirjoittajia ja että blogiin voidaan vuokrata haamukirjoittaja!

Twitterissä ALAlibraryn (American Library Association;  the oldest and largest library association in the world) sivu näyttää tosi kauniilta, luettavalta ja sympaattiselta - vaaleansininen tausta, valkoisella pohjalla vaaleansiniset, turkoosiin taittuvat linkit, kahvinvärinen muu teksti - erittäin coolia. Alan tiedotuksia, uutisia, konferensseja ja tapahtumia - niiden mainoksia ja selostuksia niistä. Bookmarkseihin, ilman muuta, ja Pinkkiin, kiitos, siellä on!

Qaiku on tavallaan aivan samalla periaatteella toimiva kuin ALAlibrarykin, joskin ei visuaalisesti ihan samaa tasoa. Lähettäjän kuva tai kuvatunniste parhaimmillaan elävöittää sivua, mutta usein myös heikentää yleisvaikutelmaa. "Eduskunta sosiaalisessa mediassa" -seminaari 25.11. Eduskunnan auditoriossa; lukiessani kommetteja oli 181 kpl. Rapoaminen, rapoa - hmym, tätäkö se sana tarkoittikin, raportointia. Ei aivan helppo laji. Annetussa seminaarikannun otteessa oli marikoon rapo "Musiikki ja teknologia arjen tietoyhteiskunnassa" -seminaarista. (Teosto ja Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta.)

Marikoo rapoaa Nokian Erkki Ormolan puheenvuoroa:
"Seur. 10 vuoden aikana suomalainen yhteiskunta tulee kokemaan suurempia muutoksia kuin viimeisen 30 vuoden aikana digitaalisuuden vuoksi." Marikoo tiivistää Ormolaa lopussa mm. seur.
"Olemme keskellä suurta murrosta ja se tulee voimistumaan. Kysymys ei ole nollasummapelistä. Digitaalisten palveluiden markkina kasvaa noin 30 % vuodessa: kysymys valtaista tal. asioista."

Marikoo säveltäjä Antti Auvista siteeraten: 

"Oleellista on, että filtteri olen minä. Off-nappi on todellakin olemassa. Tästä päästään pointtiin, joka on yksilö."----
Säveltäjän arki on sekä pitkiä yksinäisiä jaksoja että yhteistyöjaksoja.
"Aina yhteistyön tuloksena syntyy uusia ideoita, toisenlaisia tulkintoja. Kaikkea sitä, mikä on sitä sisältöä."

Toisaalta Tuomas Nevanlinnaa marikoo ei ei edes yritä rapoilla kovin tarkkaan vaan lauseen sieltä toisen täältä:
 "Vanha työ lupasi vain toimeentuloa. Uuden ajan portfoliotyöläinen joutuu tekemään työtään kuin taiteilija: panostamaan siihen persoonansa ja aikansa. Siksi joutilaat (kellokortista vapautetut) ovat kiireisimpiä, tutkijat, freejournalistit, jopa elämäntapa-aktivistit."
Kiinnostavaa oli myös, mitä Eicca Toppinen (Apocalyptica, säveltäjä, esiintyvä taiteilija; yrittäjä  musiikkibisneksessä) sanaili paneelikeskustelussa.

Suurimmat Qaiku ja Twitter -keskustelun erot? Periaatteessa aika samanlaisia ovat, vertailtavat näytteet eivät aivan yhteismitallisia. Irnchat-keskustelussa oli paljon sovittuja merkkejä ja koodeja, viestit olivat hyvin lyhyitä - Qaikun seminaarikannussa luonnollisestikin pidempiä kokonaisuuksia ja lyhyitä välikommentteja...ilmoituksissa aika samantapaisia ALAlibraryn kanssa, vaikkakin Qaiku kotikutoisempi.

Mikroblogien viestintätapa tuntui heti mieluisalta ja etäisen tutulta (aivan samoin  koin mesenkin heti luontevaksi, vaikka teknisesti olen edelleen erityisesti poistumisessa huono, tuntuu kuin kompuroisin ja kaatuilisin exitiä etsiessäni). Mesessä eilen kerroinkin, että tuttuuden syy välähti päähäni eilen bussissa, kotimatkalla. Olin tyttölyseon ensimmäisellä ja toisella luokalla serkkuni Tessien kanssa samassa luokassa. Nuo vuodet ja tuo ystävyys ovat edelleen elämäni Top 10 alkupäässä. Meillä oli tapana kirjoittaa toisillemme lappuja tuntien aikana. Mitä sähäkämmin laput vaihtuivat, sen hauskempaa. Jälkiviisaasti voidaan toki todeta, että minulta jäi opiskelu toissijaiseksi noina vuosina, mutta silti näen tuossa kommunikoinnissa toteutuneen lähes kaiken sen hyvän, mitä tänä päivänä elämässä arvostan.

Mikrobloggaus on mainio lisä muihin kommunikaatiomuotoihin opiskelija-, ammatti-, asiantuntija- tai  harrastusryhmän kesken, tai ystävien kesken. Nyt kun siihen on päässyt vähän kurkkaamaan ja huomaa, että mikroblogipalveluita on jo paljon ja lisää varmaan tulee, olisi vain löydettävä itselle sopivin, mikäli siis haluaa mikroblogata tulevaisuudessa. Kaikkiin maailman ihaniin keskusteluihin kun ei voi osallistua eikä niitä voi seurata.

1 kommentti:

Epeli kirjoitti...

Itselläni on samanlaisia muistoja kouluajoilta: kirjoitettiin viesti paperiin tai vihkoon ja annettiin kaverille joka jatkoi sen alapuolelle oman kommenttinsa ja näin jatkettiin. Mukaan saattoi tulla muitakin kavereita. Eli ihan sama asia kuin chattailu, mutta paperilla :)
Elina