Aloitan väristä. Selattuani 52 teemasivua olin aikeissa palata valoisalle iGoogle-aloitussivulle, mutta yksi kokeilemani teema oli jäänyt päälle. Se on vaaleanpunainen, siinä on ylhäällä raitoja ja pari punaista sydäntä. Sen hyvä puoli on vaaleat palkit. Kokeilin kahta manga-aiheista teemaa myös, mutta niissä palkit olivat tummanturkoosit ja violetit. Olkoon RSS-lukuohjelmani eli ikioman web-työpöytäni nimi vaikka Pink.
Tällä hetkellä Pink koostuu seuraavista elementeistä:
Vasemmalla alakkain Päivä ja aika ; Muistilappu; Kurssilaisten blogit; pari muuta blogia.
Keskellä Adalmiinan blogi; Google; Wikipedia; You Tube; Expecting rain; Yle uutiset; CNN.com; Uutiset-HS.fi; Ilta-sanomat; BBC News/UK/Uk edit.
Oikealla: Googlen karttahaku; Espoon sää; Gmail.
Näkymä on hauska, koska vasemmalla ylhäällä on kellon kuva ja oikeassa yläkulmassa kartta ja sääruutu. Olen sulkenut kaikki syötteet otsakkeen alle. On helppo napsauttaa plussasta auki. Nyt kun näkymä on tullut tutuksi, sitä voi ajatella pitää auki heti kun kirjautuu koneelle. Kaikki tarpeellinen on saatavilla. (Paitsi, toistaiseksi minulla ei ole tässä uudessa fläppärissä vielä kuvia eikä mitään muutakaan tallennettuna...muistitikku hankittava niille.) Kohta käyn laittamassa toisella koneella kuvan.
Aluksi ajattelin, että tuosta RSS-lukijasta tulisi enemmän lehdenomainen, mutta nyt ymmärrän että vaikka se on verkkolehtimäinen ulkoasultaan, aloitussivu on kuitenkin avaruusaluksen ohjaamon ohjauspaneelinomainen.
Teen myöhemmin välilehden, jolle voi kerätä aihepiireittäin järjestettynä itselle tärkeitä juttuja. Hyvin järjestettynä ja hoidettuna toimiva juttu.
Tulevaisuudessa tällainen voi olla keittiön, eteisen tai minkä tahansa huoneen seinässä upotetuna, jolloin ohimennessään voi hipaista päälle milloin uutiset, milloin pikaviestimen, näköpuhelimen, sanomalehden, runokirjan, sisustuslehden, tenttikirjan, säätilan, syntymäpäivien digikuvat, kevätjuhlaesityksen jnejne. Tämän pienen Pinkin tarjoaman näkymän läpi näen kauas tulevaisuuteen. Toivon että siellä kaukana on vielä ihmisiä ja heidän kesken vallitsee hyvä tahto.
Lainaukset Mauri Ylä-Kotolan ja Mehdi Arain kirjasta Uusmedia-tieteen perusteet (2000):
"Pelkkä muutos ja uudet kulttuuritekniikat sinällään eivät riitä evoluutiossa henkiinsäilymisen kriteereiksi. Muutoksen voi edellyttää olevan myös kehitystä, etenemistä oikeaan suuntaan. Uuden mediateknologian suunnittelua tarkastelevasta tutkijasta ei aina vaikuta varmalta, ollaanko teollisuuden tekemissä ratkaisuissa menossa oikeaan suuntaan. Tärkeää on kysyä, mistä lähtökohdista suunnittelua tehdään. Teknologisen determinismin nimellä tunnetun ajattelutavan mukaan yhteiskunnan kehitystä ohjaa tekniikan kehitys, kun taas tekniikan kehitys tapahtuu omien autonomisten lakiensa mukaisesti ---"
"Useasti on esitetty, että media (verkko, multimedia ja mediaintegraation kautta myös televisio ja radio) on tietotekniikkapohjansa johdosta ala, jonka kehitystä teknologinen determinismi onnistuneesti kuvaa. Tietokonejärjestelmien ja ohjelmistojen tuotekehittelyhän tapahtuu enimmäkseen yksityisellä sektorilla, jossa kehityksessä mukana pysyminen on arvo sinällään, eikä kysymys siitä, mihin ollaan menossa, nouse." (mts.98)
Adalmiina
2 kommenttia:
Oletpa saanut paljon irti iGooglesta ja sen mielekkäästä organisoinnista! Hyvillä ideoilla, huolellisella sisällön valinnalla ja järjestelyllä siitä saa varmasti toimivan työvälineen itselleen. Ja tuo tulevaisuudennäkymäsi kodista (julkisesta tilasta!?), jossa tällaiset palvelut ovat ubiikin toimintatavan mukaan kaikkialla käytettävissämme, on hyvinkin uskottava.
Kiitos kommentista Irma! Tuo sulkeisiin laittamasi julkinen tila tulee olemaan ilman muuta ubiikin toteutumiskohteena samaan aikaan toteutuva kuin yksityisissä tiloissa. Sillä tulee olemaan loputtomasti sovellusmahdollisuuksia.
Mehdi Arai, Uusmediatieteen perusteet - kirjan toinen tekijä, oli jonkin aikaa alueeni toimijoiden yhteistyöryhmässä ja innostuin silloin kirjan myötä kyselemään häneltä kaikenlaista. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa opetuspeleistä, joten sekin puheenaihe oli kiinnostava. Lisäksi hän on kiinnostunut ja perillä myös kirjallisuudesta, musiikista ja elokuvista, joten lainaan häntä mielelläni. Tuossa kyseisessä kirjassa on minusta kauniisti tekninen kuvailu yhdistetty eettiseen pohdiskeluun.
Lähetä kommentti