Hyvää Uutta Vuotta!

Kiitos kaikille kurssilaisille ja ohjaajille tästä kurssista tämän vuoden osalta! Olen valtavan iloinen, että olen saanut, ja saan olla mukana kurssilla.

Toivon, että blogini oikeassa yläreunassa oleva Expecting Rain on edes jollekin tuottanut samaa iloa kuin itselleni. RSS-syötteet ovat ihana keksintö.

En lupaa, ettenkö pläjäyttäisi tänne vielä jonkun kuvan illemmalla, mutta arvelen tekeväni sen vasta huomenna, joten kaikille Hyvää Uutta Vuotta!

Sireenipensaan oksa tänään aamupäivällä. Huomiseen!

Enemmän rakkautta, vähemmän vihaa...
Adalmiina

Wikit tiedonlähteenä

Minulla meni järkyttävän kauan aikaa näiden wikien kanssa. Tämä on vain itsekriittinen toteamus eikä viittaa mitenkään tehtävän sisältöön. Nopeamminkin olisi voinut suoriutua.

Oli vähän samantapaista kuin silloin, kun tutustuimme keskustelupalstoihin. Tällä kertaa wikit näyttäytyivät nimittäin hieman raadollisemmassa valossa kuin edellisessä tehtävässä.  Hienoa, että saa itse valita esiteltävän wikin, mutta haluaako sitä jotakin ihan randomia esitellä, joten tuli selattua niitä lähes kyllästymispisteeseen asti. Aiheen mukaan, kielen ja artikkelimäärän mukaan, nimen perusteella jne.

Lopulta, monen melko mukavan wikin jälkeen, löytyi wiki, jonka tallensin deliciousiin: LyricWiki. Kirjastolaisena tällaiset olisi pitänyt tietää jo aiemmin, seuraanhan joitakin musiikkisivujakin netissä. Ihminen vain ohittaa sen mitä ei ole tottunut noteeraamaan. Tuo wikiys on ilmeisesti ollut sellainen. No ei ole enää.

LyricWikin löysin lopulta, käytyäni ensin lähes kaikki vähänkin kiinnostavat luetellut aihepiirit läpi, aakkosellisesta luettelosta! Tässä on LyricWiki, ensimmäinen linkki vie WikiIndex -esittelysivulle,

http://www.wikiindex.org/LyricWiki

toinen itse WikiLyric -sivulle, jonka nimi on matkan varrella vähän muuttunut, kuten osoitteesta huomaa.

http://lyrics.wikia.com/Main_Page

Miten löysin aakkosiin? No, WikiIndexin etusivun vasemmassa reunassa on Wiki Lists,
http://www.wikiindex.org/Welcome sieltä Subcategories, sieltä All. Siitä sitten rullasin alaspäin, alas, kunnes edessä oli next  2 000 - sieltä se osui silmiini! Totuuden nimessä on sanottava, että etsin sanoituksia monella eri tavalla, mutta vasta tuo pitkä tie vei perille. Toivon jonkun pääsevän täten helpommalla.

LyricWiki sisältää 889 440 sivua ja 800 000 laulun sanat! Luetteloituina on artisteja ja heidän albumejaan - ja kunkin albumin kappaleiden, laulujen, sanat.

Ei arvatenkaan ole ollut aivan ongelmatonta pitää tällaista wikiä, kuten toimittajien palstalta kotisivulla ilmeneekin. Olen iloinen että löysin vihdoin tämän wikin. Artisteilla on toki omia sivustojaan ja fanisivustoja, joissa sanoituksetkin, mutta tässä wikissä on koottuna sanoituksia, joita joutuisi etsimään kymmeniltä eri sivuilta.

Toisessa tehtävässä löytyi osumia nopeammin. Perehtyminen LibraryWikis -sivuston avulla kirjastojen asiakkailleen rakentamiin wikeihin oli mieluisa kokemus. Heti ensimmäinen esimerkki, St. Joseph County Library Etelä-Bendissä, Indianassa, oli antoisa. Tässä linkki kyseiseen wikiin:

http://www.libraryforlife.org/subjectguides/index.php/Main_Page

Heti ensimmäisenä oli asiakkaille tarjolla Biography and Memoir, mikä tästä asiakkaasta oli oikein oivallinen tärkeysjärjestys. Tarjoilujärjestys on ovela sikälikin, että voisi kuvitella jonkun itseänikin vanhemman, wikejä ym. nettiaineistoja vielä vähemmän kolunneen, ilahtuvan ryhmittelystä, jossa heti alussa on jotakin, johon on tarttumapintaa. Laitan tähän vielä linkin tuon aihepiirin kirjoihin, sillä sisältö on raikas ja monipuolinen - asiaa on ajateltu monelta kannalta.

http://www.libraryforlife.org/subjectguides/index.php/Biography_and_Memoir

Tuo samainen kirjasto on koonnut Arts & Entertainment -sivuille (ks Main Page yllä) hyvän paketin aiheeseen liittyvää. Sivun oikeassa reunassa on mainio linkkiluettelo, taidehistoriaa ja -museoita. Tässä yksi kirjaston wikin tarjoama linkki, mainio opas Louvreen:

http://www.louvre.fr/llv/commun/home.jsp?bmLocale=en

Oli varsin opettavainen tehtävä kaikkiaan. Kirjastoissa tehdään hienoa työtä myös wikisaralla. Mieleen tulee eräs kirjapuutarha, jossa pitäisi käydä vähän...kohentamassa.

Jeah!

Vuoden toiseksi viimeinen päivä

 

Päivin verhokankaasta jäi minulle kesällä kaitaliinasuikaleen verran kangasta...

ruusut ja joulupallot, mitä muuta voi elossa ollessaan ihminen toivoa näkevänsä...

jotain täydellisen kaunista...joka tässä kuvassa on kyllä kalpea aavistus alkuperäisestä Tizianin 1530-luvun öljyvärimaalauksesta Nuoren naisen muotokuva (Eremitaasi, Pietari)

 jotain täydellisen viatonta (Lisa Martin)...

jotain pientä ja söpöä (= kawaii, chibi, ei välttämättä punipuni)

jotain lapsellista, pallollista, pilkullista (Eeva Jäppisen tekemät Unicef-nuket, joita en lakkaa ihailemasta) ...

jotain kotoisaa, jonka värit kiehtovat (Pete)...

jotain lunta...

Sireenipensaan yksi oksa on taipunut maahan asti.

Lunta sataa edelleen. Kaunista!

Wikisuunnittelumallit

Wikisuunnittelumallit tarjosivat kiitettävän tuhdin paketin wikitietoa! Tuo wikisuunnittelumalli -termi ei vain vieläkään tunnu kuvaavalta. Piti tutustua ensin Wikipediassa Christopher Alexanderiin ja hänen kirjaansa The Timeless Way of Building, jotta ymmärsi pattern-käsitettä tässä yhteydessä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Christopher_Alexander

Wikisuunnittelumallit ovat wikien teossa tarpeellinen työkalupakki, josta wikiä mahdollisimman hyväksi ja toimivaksi hamuava saa vinkkejä ja neuvoja. Kahlasin läpi kaikki "mallit" ja totesin ne eri näkökulmiksi wikin perustamiseen, ylläpitoon, käyttöön jne. Kaikki kohdat olivat aiheen kannalta hyödyllisiä. Oikeastaan kyse on wikin perustajan tai ylläpitäjän muistilistasta, muistuttajalistasta. Mitä ainakin pitäisi huomioida? Mitä pitää välttää?  Olenko ajatellut tätä asiaa jo? Voisiko tästä olla apua? Etsin wikin toimimattomuuteen  ratkaisua, löytyisikö apua malleista?

Pidän luetteloa oivallisesti laadittuna (mutta sivua hiukan tylsän näköisenä tönkköine ruohoruukkuineen). No se ainakin tuli täysin selväksi, että wiki ei ole vain jotakin tiettyä vaan se taipuu moneksi. Käyttäjät ja ylläpitäjät määrittelevät, millainen heidän wikinsä on, mitä siellä on, mihin sitä käytetään ja ketkä sitä saavat käyttää.

Neuvot ovat joskus hyvinkin yksityiskohtaisia, mutta yleisesti ottaen monet neuvot parantavat wikin toimivuutta, madaltavat wikin aloituksen ja käytön kynnystä, auttavat aloittelijaa (FAQ), rohkaisevat käyttämään houkuttavia sitouttavia elementtejä wikissä, helpottavat wikin luettavuutta ja asioiden löytymistä (Oh That ym), auttavat erottamaan muokattavat osiot ei-muokattavista (ToDo),  auttavat jäsentämään wikiä, erityisesti sen kotisivua, josta lähes kaiken pitäisi selvitä alustavasti. Mistä tässä wikissä on kyse ja mitä tältä voi odottaa.

Ehkä on pakko valita tuolta välteltävän puolelta oma esimerkkini. Otan tuon Too much structure. Vaikka rakenne, ulkoasu ja suunnittelu ovat tärkeitä, tässä Too much structure -esimerkissä huomautetaan, että kaikkea ei voi etukäteen tietää. Wiki kehittyy ja sitä kehitetään käytön myötä. Liian valmiiksi kaavoitettu ei toimi. Käyttö ja käyttäjä saavat muokata wikiä oikeaan suuntaan. Ihan hyvä huomio. Hienoinkaan malli ei toimi kaikissa yhteisöissä - no sitä tässä ei sanottu, mutta siitähän on kyse. Oltava ilmaa ja muuntautumisvaraa.

Kun huomaa, että käyttäjät lisäävät sisältöä suunnittelijan kannalta "vääriin" paikkoihin ja jättävät jotkut sivut tyhjiksi, voi tarkistaa rakennetta. Ehkä on tullut tehtyä etukäteen liikaakin jaottelua. On hyvä aloittaa niin pienellä  ja yksinkertaisella rakenteella kuin mahdollista ja lisätä sitten tarpeen mukaan uusia osia. Siellä missä sisältöä syntyy, toiminta voi jatkua ja tyhjät sivut voi lopettaa.

Kun joku kohta sitten paisuu omaksi kokonaisuudekseen, sen voi irrottaa sellaiseksi. Tällöin asiasta ilmoitetaan yhteisölle sillä sivulla, jossa sisältö on ollut.

Wikiä voi kuin voikin siis verrata rakennukseen, joka rakennetaan eri käyttäjiä ja käyttöä ajatellen, mutta aina siinä on jokin ydinajatus, jonka ympärille kasvaa tarkoituksenmukaisesti toimintoja.

Hyvää yötä!

Adalmiina

Wikit

Tehtävän alussa on luetteloituna blogin ja wikin ominaisuuksia. Blogi ja wiki ovat erilaisia ja siten eri tarkoituksiin sopivia. Totta. Nuo luetellut ominaisuudet ovat käytännössä näyttäytyneet kutakuinkin juuri luettelon mukaisina käytännössä.

Olen huomannut kyllä kirjastoilla (ja  muillakin) olevan myös yhteisblogeja, joissa sisällöntuottajia ja muokkaajia on useampia, ja toisaalta - en ole koskaan mennyt itse muokkaamaan omin päin kirjaston EkiWikiä, vaikka se olisikin sallittua. Vuosien varrella on vain pari kertaa tullut pyydettyä muistion kirjoittajaa tekemään muutoksia jo julkaistuun, mutta että itse olisin...niin pitkälle ei wiki-ajattelu tähän mennessä ole ulottunut.

Olen miettinyt tuota blogin yhteen suuntaan posottavaa luonnetta tämän muutaman kuukauden ajan, jonka olen itse ollut mukana bloggaamassa. Täytyy itse luoda kokonaisvisio siitä, mitä on tekemässä ja mitä merkityksiä tekemälleen antamassa, jotta voi ylittää päiväperhomaisen otteen bloggaukseen. Jotain isompaa piirtyy silti aina piiperryksen alta. Ihminen ja ihmisen elämä.

Olen tietoisesti yrittänyt pitää yhteyttä blogitekstien välillä, vaikka, kuten aivan oikein tehtävän johdannossa todetaan, viittaaminen aiempaan tekstiin on hankalaa ja toisarvoista uuden tekstin tuottamiseen nähden. Kurssimme kaltaisessa pienehkössä ryhmässä toisten blogeihin viittaaminen onnistuu, mutta toisten blogien kommentteihin viittaaminen menee jo hankalaksi, joten tuo ulospäin viittaaminen on luontevampaa. Seurustelu avartuu koko ajan ulkopuolella olevan puolelle ja hyvä niin.

Ja sitten tehtävän wikeihin, joita tutkin jo ennen joulua, mutta vilkaisin uudelleen ja totesin asioiden säilyneen oletetuksen mukaisesti suht samoina parin viikon ajan!


Albanyn kreivikunnan yleisen kirjaston henkilökunnan wiki

http://albystaff.pbwiki.com/   vaikuttaa visuaalisesti niin umpinaiselta, kliinisen asialliselta ja tarttumapinnattomalta, että valitsin lähemmän tarkastelun kohteeksi visuaalisesti kiinnostavamman wikin eli Minnesotan yliopiston henkilökunnan wikin https://wiki.lib.umn.edu/ - vaikka päivämäärä etusivulla onkin 14.12. Ajankohdan huomioiden se on ihan ok.

(Haluan sanoa Albany County Library Staff wikistä sen, että esim. lasten toimintaa ja kokoelmia koskevat asiat ovat sinänsä ihan ok, täyttä asiaa, mutta päivitykset vuodelta 2008. Jos asiat voimassa, jonkun olisi vain pitänyt käydä päivittämässä jutut. Pari kuvaa ja hieman väriä olisi elävöittänyt sinänsä hyvää sisältöä.)

Minnesotan yliopiston henkilökunnan wiki on hieno ja kutsuvan näköinen. Ulkoasulla, jäsennyksellä, väreillä ja päivitetyllä vaikutelmalla on suuri merkitys. Wiki-pohjana on syksyisten upeanväristen pihlajanoksien keltaiset ja oranssit lehdet ja pihlajanmarjat. Niiden väreistä on saatu wikiin eri osioiden värit. Tällaisesta pidän. Tätä wikiä olisi mukavaa lukea milloin vain. Heti alussa (About the Wiki) kerrotaan Wikin historia eli miten sen käyttöön päädyttiin vuonna 2004. Varsin käyttäjäystävällistä ja perusteellista. Silti kaikessa on hyvin toimitetun helppouden tunne.

Muistelin, että University of Minnesotan yhteydessä pitäisi olla Human Rights Library ja katselin sitä heti kotisivulta löytyväksi. Siellä onkin alhaalla osio blogisyötteitä ja linkki LexLibris (tosi mallikkaasti hoidettu blogi), mutta se johtaa Law Library Blawg´iin. Löydän lopulta etsimäni  Google mapin avulla, jonka wiki tarjoaa alueen kirjastoista ( vai oliko se jossain blogissa - en enää saa jäljitettyä, mutta kyseisen wikin kautta kuitenkin!).

http://www1.umn.edu/humanrts/

Sekä wikissä että sen linkeissä kirjastojen blogeihin on hauskoja ajankohtaisia joulujuttuja (mm. joulupukin reitti ja Wikipedian artikkeleita pukin reitin varrella olevista kohteista). Borchert Map Library News puolestaan  kertoo, että he ovat saamassa harvinaisen kartan 1602 vuodelta, jossa Kiina on kartan keskiössä...

Wiki toimii näköjään tehokkaana risteysasemana eri tyyppisille tiedonlähteille. Vasemmassa sivupalkissa on mm. Blogs by Staff, josta aukeaa Libraries Blogs. Monien eri tieteenalojen kirjastojen blogeja. Kaikki eivät ole kovin tiheään päivitettyjä - kirjoituksia on jossain jopa suunnilleen vuoden välein, kuten kiinnostavan nimisessä Beyond Books -blogissakin. Blogi on silti vaikuttavan näköinen ja se vähä mikä siellä on, on kiinnostavaa. Myös Geology Library News sivulla Winter Library Workshop Series for Grad Student on vaivauduttu tekemään hyvännäköiseksi eli pohja on sävytetty yliopiston (kirjaston) väreihin sointuvaksi. Kauttaaltaan blogit näyttävät hyviltä ja kiinnostavilta.

Mutta wikistä itsestään - suunnitelmia, aikatauluja, kalentereita, luento-ohjelmia, tulevia tapahtumia ja vierailuja ym. ajankohtaista, kuten olettaa voikin. Information Literacy Toolkitissa on kirjastolaisille itseopiskeluohjeita, neuvoja, koulutusta ja delicious.com.tags alan käsitteistä. Muistioita en juuri nähnyt. Oli niitä, mutta ei ainakaan samalla tavalla kuin EkiWikissä... vai miten ne olisi voitu nimetä, kun en huomannut? Wikin feed/syöteosio päivittyy muutaman viikon välein, mutta muut osiot ilmeisesti useammin. 21.12. löytyi yksi päivitys.

Jos wikin tulisi olla sellainen, että se vähintään yhdelle ihmiselle merkitsisi sekä ensisijaista tiedonlähdettä että ensisijaista tiedon jakamisen välinettä, kuten eräs määritelmä wikin olemassaolon kriteereistä toteaa, täyttäisikö EkiWiki määritelmää? Ei ainakaan minun kohdallani. Tosin nykyään sieltä löytää kyllä tarvitsemaansa tietoa yhä useammin. Seudullisista asioista siellä ei ole paljoa tietoa. Kirjastot.fi -keskustelupalstakaan ei ole wikiin verrattavissa.

Keskustelujen perusteella HelMet kirjaston ruohonjuuritason työntekijöiden kesken  kaivataan yhteistä wiki-tyylistä sovellusta, mutta ilmeisesti siihen ei ole vielä valmiutta. Tiedonkulku kun on välineiden lisäksi kiinni tiedottamisen ja jakamisen halusta ja haluttomuudesta. Ilman muuta yhteinen teko-wiki tulisi HelMet kirjastossa olla jo nyt.

Wikisuunnittelumallit ovat ikäänkuin työrooleja, joilla wikinpidon tiimityö hoidetaan. Mallit ovat eri töitä ja tehtäviä, jotka jonkun on tehtävä, mikäli halutaan että wiki kukoistaa. Jotkut hommat luonnistuvat toisilta henkilöiltä lähtökohtaisesti luontevammin ja helpommin kuin toisilta (taipumukset, koulutus, oma innostus), mutta töitä on  monenlaisia. 90-9-1 malli on totta, mutta noihin pikku prosentteihinkin mahtuu erilaisia tekijöitä, joita rohkaisemalla voi aktivoida heitä lisäämään osallisuuttaan.

Kaikki nuo Wikin puutarhurit, velhot, keijut tai Zen-mestarit, kuten muutkin, vaikka satunnaisemmatkin lähettiläät, katselijat ja maailmanmestarit työskentelevät wikin hyväksi, toiset tietoisesti ja tarkoituksella, toiset vähemmän suunnitelmallisesti, mutta heidän apunsa ja antinsa kannattaa ottaa vastaan ja hyödyntää.

Kaikki roolit ovat tarpeellisia ja arvostan niitä kaikkia, mutta luettavuuden ja käyttäjäystävällisyyden vuoksi ulkonäköasiat eli oikeastaan  hahmottamisasiat nousevat kaiken muun tärkeän keskellä ensimmäiseksi silmiin. Onko kokonaisuus jotenkin hallittavissa? Näkeekö sivulle tullessaan heti kiinnekohtia ja rakenteita, joita seuraamalla sivu aukeaa sisällöllisesti? Onko sivu kiinnostavan näköinen? Onko siellä otsakkeita, kappaleita, kuvia, diagrammeja tai karttoja, jotka jäsentävät, havainnollistavat ja syventävät sisältöä? Onko kirjaesittelyssä kirjan kannen kuva mukana?

WikiZenMaster voi muuttaa wikin ulkonäköä, rakennetta ja luettavuutta paremmaksi. Usein juuri ylläpitäjä vaihtaa ulkonäön uuteen raikkaampaan, mutta paljon on nähty muutoksia, joissa uudistus on tuottanut uudennäköistä ja sujuvaa ilmaisua, mutta tylsää ja tasapaksua ulkoasua. Ollakseen mestari tai keiju, täytyy osata tehdä juuri oikeanlaisia muutoksia. Mutta mestariksi tulo vie tunnetusti aikaa. Oikeaa muotoa pitää etsiä. Wikiä voi aina parantaa, se ei tule koskaan valmiiksi.

Hyvää yötä!

Adalmiina

Talvipäivän seisauksen jälkeen, hyvää Tapaninpäivää!

Aatonaatonaattona töissä

Satoi lunta

Japanilaisilta kirjastovierailijoilta saatu tuliainen jaksoi ilahduttaa jälleen kerran.

Luistinrata näytti tällaiselta; mieleen nousi Jevgeni Jevtusenkon runo Salaisuudet:

" ---taivaasta laskeutui lumottuja

lumihiutaleita

pelloille ja metsiin

tyttöjen silmissä tanssi

moni lumottu nauru

salaperäisellä luistinradalla

me kuiskimme jotain salaista

ja arasti kuin salaisuus salaisuutta

käsi kosketti kättä ---"

Kotona jo joku pikku tonttu odotti hyllyn reunalla

ja pian joulutunnelma leviää

Keskellä kortti kummitädiltä Adalmiinalle.

Äidiltä ja isältä saadussa sinisessä maljassa suklaamakeisia.

Joulukortit kolmelta ystävältä: Päiviltä, Tessieltä ja Kikalta.

Ihania vanhanaikaisia lahjoja: sisarelta vaaleanpunainen paketti täynnä vaaleanpunaista eli kimaltavat käsineet, nilkkasukat ja päiväkirja; Päiviltä kehyksissä kesäinen valokuva Adalmiinasta ja kahvikuppi töihin (no ei!), tuoksusaippuoita äidiltä...kukaan ei voi käsittää, miten äiti jaksaa keksiä kaikille juuri sopivia lahjoja...sain muutakin, joka vastasi täydellisesti toiveitani.

 

Paaaljon sukulaisia yhdessä joulupäivänä...

Äidin ja isän kirjahyllystä...

Kuten myös...

Valkoinen amaryllis...

Ja kiitos Ollille taas ihanista jäälyhdyistä!

Hyvää Tapaninpäivää!

Lumipyrypäivänä

 

Tänään oli tällaista. Pidän Rydenin  Emmi-kirjoista. Minulla on myös Emmi ja meri ja Joelin talvimatka. Jälkimmäisessä on myös talvi, lunta ja lumisadetta.

Tämän ja alla olevan postikortin takana ei ole mitään tietoja tekijästä, julkaisijasta tms. Minulla on paaaljon tämän aiheisia kortteja eli kortteja rekiajelusta lumisessa maisemassa. Useimmiten ollaan menossa joulukirkkoon, mutta joskus, kuten tässäkin, ollaan kuusen ja lahjojen kanssa joko menossa joulun viettoon jonnekin tai palaamassa kotiin juuri jouluksi?

Omiin joulutraditioihini kuuluu katsella kaikessa rauhassa kaikki ihanat korttini läpi ja järjestellä ne sitten takaisin laatikoihin. Muutaman kortin laitan esille joulun ajaksi ja ainakin muutaman uuden rekiajelukortin löydän ennen joulua tai sen jälkeen liitettäväksi kokoelmaan.

  

On minulla pari muutakin lempiaihetta:  lumisessa maisemassa olevat joulukuuset, ne sellaiset koristellut, joissa on kynttilöitä ja usein lintuja ja metsän eläimiä ihmettelemässä ympärillä, sekä lintukortit eli ne, joissa on punatulkkuja, tilhiä, talitiaisia, sinitiaisia, varpusia - ja punarintoja.

Rakastan joulukortteja.

 

 Yllä oleva seimikortti on niin ikään ollut jo usean vuoden ajan suosikkini, jonka haluan nähdä jouluvalmistelujen aikaan. Olen saanut sen alueeni nyttemmin muualla työskenteleviltä tai opiskelevilta  nuorisotyöntekijöiltä Tarulta, Teemulta ja Suvilta. He olivat niin mukavia, ahkeria ja aikaansaavia! Mahtavia ihmisiä, joiden seurasta sain aina iloa ja voimaa omaan työhöni. Kun suurentaa kuvaa klikkaamalla, huomaa että he ovat laittaneet nauravat kasvonsa korttiin! Hyvää joulua siis Tarulle, Teemulle ja Suville! 

Terveisin Adalmiina

 

Pöydällä

Kortissa Leonardo da Vincin La Viegre aux Rochers. Detail: 'Ange

                Marilyn nousee vedestä kimalluksen keskellä...

  

 Andy Warholin kortissa muunnelma Botticellin Venuksesta.

           Rudolf Koivun kuvituksesta tehty kortti  (Meidän lasten aapinen  1935). 

Nina Lindforsin kortissa Bob Dylan lainaus: "Olin silloin niin paljon vanhempi, nyt olen nuorempi."

Terveisin Adalmiina

Tunnelmointia lumen, korttipelien ja Library Thingin seurassa

 

Tiistaina joulukuun 15. päivänä klo 15.42

 

Nämä nuoret vaahterat hehkuivat oransseina, keltaisina ja vihreän eri sävyissä, kun kurssi alkoi 19.10.

Tiistaina 15.12 klo 15.44 ne näyttivät noin poloisilta. Onneksi lumi kaunistaa pian puiden oksat ja maiseman!

Joulukorteissa on paljon lunta...

Punarinta on ihastuttava lintu ja sen kuvaaminen on erittäin suosittua englantilaisissa joulukorteissa. Frances Hodgson Burnettin Salaisessa puutarhassa punarinnasta tulee  Maryn ystävä ja uskottu. ( ks. Adalmiinan Library Thingissä kyseisen kirjan kansi. Olen antanut kirjan lahjaksi Tessiellekin.)
 

Lisäsin muutaman kirjan vielä Library Thingiin ja luulenpa, että siinä missä monet muut ihmiset joutessansa ja huviksensa pelaavat erilaisia varsinaisia pelejä, minä jatkan näillä omilla vanhoilla, ja ilmeisesti Library Thingin kautta vähän uusillakin peleilläni! Kuvien, kirjojen, korttien, kuvitusten, sanoitusten ja sen sellaisten parissa askartelu on minusta loputtoman viihdyttävää! 

Alla olevassa linkissä Mark Twainin Huckleberry Finnin kansikuvia... näiden kautta käyn Mississippi-joen rannalla ja katselen tähtiä taivaalla, kun lautta lipuu pitkin virtaa. Oikeasti ulkona on pakkasta!

http://www.librarything.com/work/3093889/covers/54144238

Hyvää yötä!
Adalmiina 

Wikipedia - puutarha

Yllä olevan kuvan  kortissa Katsushika Hokusain Kanagawan suuri aalto, joka mainitaan alla; engl. The Great Wave at Kanagawa (sarjasta 36 näkymää Fuji-vuorelle).

Muilla tavoin olin Wikipediaa jo selaillut, mutta en ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt Wikipedian suositeltuja sivuja, ihmeellistä kyllä. Selasin siis niitä valitakseni jonkun artikkelin esiteltäväksi.

Kun vastaan tuli Japanin historiaa käsittelevä laaja artikkeli, pysähdyin sen kohdalla. Valitsin näytteen Edo-kauden taiteen kohdalta, koska siinä oli upea värikuva Utagawa Hiroshigen puupiirroksesta, jonka sanotaan kuvatekstissä toteutetun "Hokusain tapaan".

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Hiroshige_Fuji_23.jpg/240px-Hiroshige_Fuji_23.jpg

(Hokusain tunnetuin puupiirros Kanagawan suuri aalto on minulla tuossa silmieni edessä postikorttina vaaleansinisen posliinikalan takana.Otan siitä kuvan juonnoksi alkuun.)

Koko artikkelin osoite on

http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_historia

Alla lainaus kyseisestä Wikipedian artikkelista:

"Taiteen kannalta Edo-kausi oli kaikkien aikojen tuotteliain. Sotilasaristokratia tuki taiteen kehittymistä, ja kaupunkilaisten vaikutus synnytti uusia taidemuotoja. Niistä huomattavin oli puupiirros, ukiyo-e, joka etenkin monille länsimaalaisille on synonyymi Japanin taiteen kanssa ja jolla oli huomattava vaikutus impressionisteihin. Myöhäisen Edo-kauden huomattavimpiin puupiirrostaiteilijoihin kuuluivat Katsushika Hokusai ja Utagawa Hiroshige. Kuvataiteen lisäksi Edo-kausi merkitsi myös muun muassa keramiikan, lakkatyön, metallinkäsittelyn, silkin tuotannon, teeseremonian ja bonsaitaiteen huomattavaa kehittymistä ja kypsymistä.^{[114] "}

^{Alla on Kyseisen Wikipedia- artikkelin lähteiksi mainitut:}

• Fält, Olavi K. et al.: ”Japani kulttuurivirtojen suvantona”, Japanin kulttuuri. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-12746-8.
• Cortazzi, Hugh: The Japanese Achievement. London: Sidgwick and Jackson, 1990. ISBN 0-283-99647-1.
• Japan (History) 2007. Encyclopædia Britannica. 

Tällaiset ja vastaavat artikkelit tekevät Wikipediasta arvokkaan aarteen.

 Vaaleansinisen posliinikalan takana on kortissa kuvattuna Hokusain puupiirros Kanawagan  suuri aalto. Fuji-vuorta ei näy.

Viitaten tehtävänannossa mahdolliseen Wikipedian editointiin ja samalla Kirjastot.fi keskusteluun samasta aiheesta -  omalta osaltani mietin, miten laadukkaaseen editointiin olisi aikaa...toisaalta, voisi harkita.

Kirjasto 10 juhlakokous Wikipedian 100 000  artikkelin kunniaksi vuonna 2007 (tänään 13.12.2009 artikkeleita on 223 869 kpl), oli kiinnostava, vaikka siitä onkin jo aikaa. Kemppinenkin tuntuu jo vanhalta tutulta, kun on seurannut hänen blogiaan lähes kaksi kuukautta.

Kemppinen kehui amerikkalaista Wikipediaa ja toteaa suomenkielisen olevan siihen verrattuna epätasainen, mutta ei huono; se tulee perässä. Kemppinen kehuu perus-Wikipedian taittoa: se sopii sekä nopeaan selaukseen mutta myös syvempään tutustumiseen.  Hän vertaa Wikipediaa kaupungin puistoon, jossa saa käyskennellä aika vapaasti, mutta ei tehdä ihan mitä tahansa. Kemppinen moittii suomalaisia yliopistoja vähäisestä aineiston tuottamisesta Wikipediaan.

Provosoivan nimen "The Truth According To Wikipedia" saanut dokumentti Wikipedian kehittäjien ja arvostelijoiden näkemyksistä oli kiinnostava.
http://www.youtube.com/watch?v=WMSinyx_Ab0

Kyllä totuus-sanaakin puheenvuoroissa käytettiin, mutta lähinnä oli kyse Wikipedian olemuksen ja piirteiden kriittisestä ja toisaalta puolustavasta analysoinnista. Haastateltavina ja puhujina olivat ainakin "The Cult of the Amateur" -kirjan kirjoittaja Andrew Keen, Wikipedian perustajat Jimmy Wales ja Larry Sanger (joka keksi Wikipedia nimen), "We Think" -kirjan julkaissut Charles Leadbeater ja tansanialainen digitaaliaktivisti Ndesanjo Macha. Muiden nimet menivät ohi.

Perusasetelman voisi kuvata Wikipedian hyötyjen ja haittojen ristiriitana tai kysymyksenä, kummat painavat  vaakakupissa enemmän.

Kummallakin näkökulmalla on puolensa. En kannata fanaattisuutta puoleen enkä toiseen. Kammoan toisinajattelijoiden kivitysmentaliteettia, joka arjessa ilmenee yleensä naureskeluna, vähättelynä ja leimaamisena.

Charles Leadbeaterin ajatus kiteytettynä on se, että olemme mitä jaamme ja mitä enemmän jaamme, sitä rikkaampia olemme. Hänestä Wikipediassa toteutuu joukkojen yhteistyö.

Kiistelty Andrew Keen puolestaan kritisoi kaikkien puuhastelua kaiken parissa ja sanoo sen  ilmentävän uskomusta, että mitä vähemmän tiedämme sen enemmän tiedämme. Hän on mm. sitä mieltä, että 99% of kids have nothing to say netissä. Niin rajuilta kuin Keenin sanat saattavat tuntuakin, näen hänen pointeissaan paljon miettimisen arvoista. Eivät hänen ajatuksensa ole kehitysvastaisia tai vanhanaikaisia, kun niihin tutustuu. Tuo prosenttiluku voisi minusta olla noin 20% alhaisempi, ehkä vähän enemmänkin, mutta en jumitu lukuun vaan ideaan. Minusta hän puhuu enemmän asiaa kuin moni muu.

Ndesanjo Macha puolestaan pohtii sitä, ettei teknologian puute tarkoita automaattisesti tietämättömyyttä asioista. Sitä ei pidä unohtaa. Joku tekniikan ulottumattomissa oleva voi tietää vaikkapa paljon luonnosta ja sen kanssa sovussa elämisestä. Machakin puhuu teknologian determinismistä, johon viittasin 13.11. lainatessani Uusmediatieteen perusteet -kirjasta pätkän.

Tieto on totuutta enemmän tarkastelun kohteena. Wikipedian kehittäjä, filosofi Larry Sanger on pettynyt kehitykseen, jossa Wikipedia on kaikkien trollienkin muokattavana. Toiset taas pitävät Sangeria epärealistisena ja elitistisenä. (Sanger on vuonna 2004 julkaissut kriittisen artikkelin antielitismistä, joka hänestä on juuri paha juttu.)

Vielä Keenistä. Hän toteaa että jo Rousseau esitti ajatuksia, joita nyt esitetään. Keen näkee nykyisessä minä haluan, minä tarvitsen, minä voin -ajattelussa narsismia ja uskoo sen ajan myötä johtavan vähentyneeseen (less) demokratiaan, vähentyneeseen tasa-arvoon ja vähentyneeseen vapauteen. Minusta Keenin heittämiä väittämiä ei pitäisi torjua suoralta kädeltä.

Toisaalta Leadbeaterin ajatus commonseista, jakamisen mielekkyydestä, on sekin "totta" joskaan ei koko totuus Wikipedian yhteydessä.

Library Thing - muutamia kirjoja Adalmiinan kirjastossa

Olen nyt ahertanut Library Thingin kimpussa ja lopulta osasin laittaa sinne yhden kirjan! Kun olin sen laittanut, tuli halu laittaa toinenkin, vähän helpommalla. Kun olin laittanut nuo pari kirjaa heräsi ajatus, että nämä kaksiko nyt ovat todellakin ne tärkeimmät? Nyt kun olen saanut vaivoin kahdeksan kirjaa tallennettua, tuntuu yhä enemmän sitä, että eihän tämä ole kuin osa siitä, mitä pidän hyvänä tai mitä olen lukenut tai joka on hyllyssäni. Eihän näin suppeaa kirjastoa voi olla.

Sisua vaati silti saada edes suppea kirjasto aikaiseksi Library Thingiin. Jos joskus on tekemisen puutetta saatan palata asiaan. No ei, pakkohan sinne on vielä jotakin lisätä. Kurkkasin nopeasti joitakin saman kirjan tallentaneita. Valitsin nimimerkit, joissa ei ollut mitään pimeän tuntuista vihjailua ja silti hirvitti.

Suggest ja unsuggest taitaa olla ihan satua? Ihan samat kirjat eli juuri ne, joita olin itse kirjoittanut, tuli molemmista, kaikkine painoksineen ja kirjoitusasuineen. Toisaalta sen ymmärtää, että suositteluja ei voi odottaa ennen 10-25 omaa kirjatallennusta. Mutta se on toinen juttu se.

Harmi, ettei monestakaan kirjasta ole kansikuvaa käytettävissä. Minulta meni tosi kauan tajuta miksi en saanut kahdeksasta kirjasta kuin kolme näkyviin. Lopulta tyydyin siihen, koska toinen vaihtoehto näytti kamalalta...

Nyt annan itselleni luvan mennä nukkumaan. Hyvää yötä!

Tämän vuoden ensimmäinen joulukortti ja muutamia vanhoja kirjoja

 

Tämän vuoden ensimmäinen joulukortti on tullut - kiitos Raisa!

Kortin edessä on joululehti, jonka sain Raisalta 15 vuotta sitten... joka joulu, jossain vaiheessa, selailen lehteä ja nautin sen joulutunnelmista kuten ensi kerralla.

Olen viipyillyt myös vanhojen ja uusien kirjojen taikapiirissä. Eiliseen Rudolf Koivu mainintaan viitaten luin mm. Ervo Vesterisen Kauneinta maailmassa -teosta (Postimuseo 1997), jossa kerrotaan Rudolf Koivusta ja Raul Roineesta sekä heidän elämästään, yhteistyöstään, ystävyydestään, saduista ja niiden kuvituksista. 

Tulin lukeneeksi myös äskettäin löytämääni  kirjaston poistokirjaa "Miksi Sinatra on tärkeä" (Pete Hamill, WSOY, 1999). Rakastan elämäkertoja ja muistelmia. Rakastan kirjoja, joissa on oleellisiin seikkoihin ja tunnelmiin liittyviä lainauksia kirjallisuudesta ja viittauksia muihin taiteilijoihin. Tässä kirjassa mainitaan jo esipuheessa Charlie Parker, Billie Holiday, Mozart ja E.M. Forster ja varsinainen tarina alkaa lainauksella F. Scott Fitzgeraldin Kultahatusta. Se alkaa näin:  "Hän on tullut kaukaa tälle siniselle nurmelle,---"!

Ervo Vesterisen Kauneinta maailmassa -kirjasta lainaan vain yhden lauseen sivulta 124 - lause on Raul Roineen sadusta Kauneinta maailmassa (Sitruunankeltainen papukaija 1938): "Kauneinta on maailmassa se, mitä tavoittelee, mutta ei saa. Kauneinta on maailmassa kaipaus."

 

Katson samalla TV1:stä ohjelmaa  Avara luonto: Japanilaisessa metsässä. Hayao Miyazakin maa.

Väsynein silmin torstai-iltana ja vähän perjantai-iltanakin

Eilen illalla tutkin kyllä Library Thingiä, kirjauduin jäseneksi muistaakseni jo keskiviikkona, selasin  sen keskusteluryhmiä ja Dead People´s Books (esim. C.S. Lewis, Truman Capote, Louisa May Alcott, Susan Sontag jne.) Joku yritti tarjota Barack Obamaakin mukaan, mutta hänhän oli juuri Oslossa hakemassa Nobeliaan, joten eihän hän kuulu Dead People joukkoon. "What happened to Mark Twain´s books", 210 kirjaa säilynyt, muista ei tietoa...

Sitten kone tilttasi ja käytin odotusajan poistamalla kirjahyllystä valokuvia yms. ja napsin riisutut versiot hyllyistä.
Laitan tähän jotakin. Ihailen kaikkia, jotka ovat jaksaneet luetteloida/tallentaa kirjansa Library Thingiin, mutta en varmaan aikoihin ehdi tehdä edes sitä suosikit-listaa, joten ihan törkeästi teen omaksi ilokseni, mutta toivottavasti myös jonkun muunkin iloksi, pikku hyllyesittelyn.

Jonain päivänä kuvaan myös samassa hyllyssä olevat Lela-tädiltä saamani kirjat. Niitä ei ole paljon, mutta ne ovat rakkaita. Ne erottuvat muista kirjoista lähinnä värin vuoksi: kaikki ovat tupakan tervan kellastamia, mutta eivät silti tuoksu enää tupakalle. Mukana on ainakin Dostojevski, Laxness, E.M. Forster, Harper Lee, Gogol, Shakespearen Suuret draamat (3 osaa)...no, otan sen kuvan nyt heti. Edes valokuvaa ei tarvitse poistaa, koska...Aloitan sillä kuvalla. Ehkä jatkossa ehdin laittaa muitakin kirjoja!

Purkki on  Lela-tädiltä, kuten pieni, soikea valokuvakehyskin kuvineen: valokuvassa on Adalmiina noin vuoden ikäisenä! Kuva kehyksineen oli aina tädin teak-kirjahyllyn reunalla. Hyllykkö on nykyään serkun tytön kotona. Sain yhden kirjan (ainakaan en muista muita) tädiltä hänen eläessään; nahkakantisen Maailman taiteen historian (siinä kuvassa 8.12., jossa on kielokortti ja keltainen lasipullo).

 

 

 

 

 

 

No niin, tässä oli aika paljon vanhoja kirjoja, mutta joitakin uusiakin. Eilen ostin Leonardo da Vincin työpäiväkirjat ja Ellenin omenapuun (siitä on painos loppu, mutta tilasin sen ja se tuli tietääkseni Lahdesta kirjakaupasta). Tänään ostin Orvo Bogdanoffin ja Olli Turusen "Olkoon joulu iloksenne, uusi vuosi onneksenne" -kirjan eli  "Joulukorttien, uudenvuodentervehdysten ja maksimikorttien historiaa". Kirjastossamme on kyseisen aiheinen näyttely nyt vuodenvaihteessa ja näyttelyn asettajalla oli yksi kirja mukanaan salkussa. Puhuimme Rudolf Koivun kuvituksista yms.

Tämän jälkeen teen tehtäviä jos pysyn hereillä.

Perjantain satuja

 Meillä oli Espoon kirjastoissa tänään perjantaina Satulahja-päivä, jota meillä sovellettiin rusetoimalla satukirjoja "lahjoiksi".

En muista sanasta sanaan mitä raapustin standiin sadun kertomisen ja lukemisen lahjanomaisuudesta toiselle, mutta liitin oheen kuitenkin sen, että myös lapsen ajatuksia ja tarinoita ja piirustuksia voi tallentaa, säilyttää ja koota ja että se on omiaan tekemään hyvää lapsen itsetunnolle. Laitoin mukaan myös sen, että Hetan tekemä vihko Lauhalle oli tärkeä ja voimaannuttava lahja. (Vihko koostui 9-vuotiaan Lauhan piirustuksista ja kertomuksista. Mari Kujanpään Finlandia Junior 2009 palkitussa Minä ja Muro -kirjassa.)