Yllä olevan kuvan kortissa Katsushika Hokusain Kanagawan suuri aalto, joka mainitaan alla; engl. The Great Wave at Kanagawa (sarjasta 36 näkymää Fuji-vuorelle).
Muilla tavoin olin Wikipediaa jo selaillut, mutta en ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt Wikipedian suositeltuja sivuja, ihmeellistä kyllä. Selasin siis niitä valitakseni jonkun artikkelin esiteltäväksi.
Kun vastaan tuli Japanin historiaa käsittelevä laaja artikkeli, pysähdyin sen kohdalla. Valitsin näytteen Edo-kauden taiteen kohdalta, koska siinä oli upea värikuva Utagawa Hiroshigen puupiirroksesta, jonka sanotaan kuvatekstissä toteutetun "Hokusain tapaan".
(Hokusain tunnetuin puupiirros Kanagawan suuri aalto on minulla tuossa silmieni edessä postikorttina vaaleansinisen posliinikalan takana.Otan siitä kuvan juonnoksi alkuun.)
Koko artikkelin osoite on
Alla lainaus kyseisestä Wikipedian artikkelista:
"Taiteen kannalta Edo-kausi oli kaikkien aikojen tuotteliain. Sotilasaristokratia tuki taiteen kehittymistä, ja kaupunkilaisten vaikutus synnytti uusia taidemuotoja. Niistä huomattavin oli puupiirros, ukiyo-e, joka etenkin monille länsimaalaisille on synonyymi Japanin taiteen kanssa ja jolla oli huomattava vaikutus impressionisteihin. Myöhäisen Edo-kauden huomattavimpiin puupiirrostaiteilijoihin kuuluivat Katsushika Hokusai ja Utagawa Hiroshige. Kuvataiteen lisäksi Edo-kausi merkitsi myös muun muassa keramiikan, lakkatyön, metallinkäsittelyn, silkin tuotannon, teeseremonian ja bonsaitaiteen huomattavaa kehittymistä ja kypsymistä.[114] "
Alla on Kyseisen Wikipedia- artikkelin lähteiksi mainitut:
- Fält, Olavi K. et al.: ”Japani kulttuurivirtojen suvantona”, Japanin kulttuuri. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-12746-8.
- Cortazzi, Hugh: The Japanese Achievement. London: Sidgwick and Jackson, 1990. ISBN 0-283-99647-1.
- Japan (History) 2007. Encyclopædia Britannica.
Viitaten tehtävänannossa mahdolliseen Wikipedian editointiin ja samalla Kirjastot.fi keskusteluun samasta aiheesta - omalta osaltani mietin, miten laadukkaaseen editointiin olisi aikaa...toisaalta, voisi harkita.
Kirjasto 10 juhlakokous Wikipedian 100 000 artikkelin kunniaksi vuonna 2007 (tänään 13.12.2009 artikkeleita on 223 869 kpl), oli kiinnostava, vaikka siitä onkin jo aikaa. Kemppinenkin tuntuu jo vanhalta tutulta, kun on seurannut hänen blogiaan lähes kaksi kuukautta.
Kemppinen kehui amerikkalaista Wikipediaa ja toteaa suomenkielisen olevan siihen verrattuna epätasainen, mutta ei huono; se tulee perässä. Kemppinen kehuu perus-Wikipedian taittoa: se sopii sekä nopeaan selaukseen mutta myös syvempään tutustumiseen. Hän vertaa Wikipediaa kaupungin puistoon, jossa saa käyskennellä aika vapaasti, mutta ei tehdä ihan mitä tahansa. Kemppinen moittii suomalaisia yliopistoja vähäisestä aineiston tuottamisesta Wikipediaan.
Provosoivan nimen "The Truth According To Wikipedia" saanut dokumentti Wikipedian kehittäjien ja arvostelijoiden näkemyksistä oli kiinnostava.
http://www.youtube.com/watch?v=WMSinyx_Ab0
http://www.youtube.com/watch?v=WMSinyx_Ab0
Kyllä totuus-sanaakin puheenvuoroissa käytettiin, mutta lähinnä oli kyse Wikipedian olemuksen ja piirteiden kriittisestä ja toisaalta puolustavasta analysoinnista. Haastateltavina ja puhujina olivat ainakin "The Cult of the Amateur" -kirjan kirjoittaja Andrew Keen, Wikipedian perustajat Jimmy Wales ja Larry Sanger (joka keksi Wikipedia nimen), "We Think" -kirjan julkaissut Charles Leadbeater ja tansanialainen digitaaliaktivisti Ndesanjo Macha. Muiden nimet menivät ohi.
Perusasetelman voisi kuvata Wikipedian hyötyjen ja haittojen ristiriitana tai kysymyksenä, kummat painavat vaakakupissa enemmän.
Kummallakin näkökulmalla on puolensa. En kannata fanaattisuutta puoleen enkä toiseen. Kammoan toisinajattelijoiden kivitysmentaliteettia, joka arjessa ilmenee yleensä naureskeluna, vähättelynä ja leimaamisena.
Charles Leadbeaterin ajatus kiteytettynä on se, että olemme mitä jaamme ja mitä enemmän jaamme, sitä rikkaampia olemme. Hänestä Wikipediassa toteutuu joukkojen yhteistyö.
Kiistelty Andrew Keen puolestaan kritisoi kaikkien puuhastelua kaiken parissa ja sanoo sen ilmentävän uskomusta, että mitä vähemmän tiedämme sen enemmän tiedämme. Hän on mm. sitä mieltä, että 99% of kids have nothing to say netissä. Niin rajuilta kuin Keenin sanat saattavat tuntuakin, näen hänen pointeissaan paljon miettimisen arvoista. Eivät hänen ajatuksensa ole kehitysvastaisia tai vanhanaikaisia, kun niihin tutustuu. Tuo prosenttiluku voisi minusta olla noin 20% alhaisempi, ehkä vähän enemmänkin, mutta en jumitu lukuun vaan ideaan. Minusta hän puhuu enemmän asiaa kuin moni muu.
Ndesanjo Macha puolestaan pohtii sitä, ettei teknologian puute tarkoita automaattisesti tietämättömyyttä asioista. Sitä ei pidä unohtaa. Joku tekniikan ulottumattomissa oleva voi tietää vaikkapa paljon luonnosta ja sen kanssa sovussa elämisestä. Machakin puhuu teknologian determinismistä, johon viittasin 13.11. lainatessani Uusmediatieteen perusteet -kirjasta pätkän.
Tieto on totuutta enemmän tarkastelun kohteena. Wikipedian kehittäjä, filosofi Larry Sanger on pettynyt kehitykseen, jossa Wikipedia on kaikkien trollienkin muokattavana. Toiset taas pitävät Sangeria epärealistisena ja elitistisenä. (Sanger on vuonna 2004 julkaissut kriittisen artikkelin antielitismistä, joka hänestä on juuri paha juttu.)
Vielä Keenistä. Hän toteaa että jo Rousseau esitti ajatuksia, joita nyt esitetään. Keen näkee nykyisessä minä haluan, minä tarvitsen, minä voin -ajattelussa narsismia ja uskoo sen ajan myötä johtavan vähentyneeseen (less) demokratiaan, vähentyneeseen tasa-arvoon ja vähentyneeseen vapauteen. Minusta Keenin heittämiä väittämiä ei pitäisi torjua suoralta kädeltä.
Toisaalta Leadbeaterin ajatus commonseista, jakamisen mielekkyydestä, on sekin "totta" joskaan ei koko totuus Wikipedian yhteydessä.
Perusasetelman voisi kuvata Wikipedian hyötyjen ja haittojen ristiriitana tai kysymyksenä, kummat painavat vaakakupissa enemmän.
Kummallakin näkökulmalla on puolensa. En kannata fanaattisuutta puoleen enkä toiseen. Kammoan toisinajattelijoiden kivitysmentaliteettia, joka arjessa ilmenee yleensä naureskeluna, vähättelynä ja leimaamisena.
Charles Leadbeaterin ajatus kiteytettynä on se, että olemme mitä jaamme ja mitä enemmän jaamme, sitä rikkaampia olemme. Hänestä Wikipediassa toteutuu joukkojen yhteistyö.
Kiistelty Andrew Keen puolestaan kritisoi kaikkien puuhastelua kaiken parissa ja sanoo sen ilmentävän uskomusta, että mitä vähemmän tiedämme sen enemmän tiedämme. Hän on mm. sitä mieltä, että 99% of kids have nothing to say netissä. Niin rajuilta kuin Keenin sanat saattavat tuntuakin, näen hänen pointeissaan paljon miettimisen arvoista. Eivät hänen ajatuksensa ole kehitysvastaisia tai vanhanaikaisia, kun niihin tutustuu. Tuo prosenttiluku voisi minusta olla noin 20% alhaisempi, ehkä vähän enemmänkin, mutta en jumitu lukuun vaan ideaan. Minusta hän puhuu enemmän asiaa kuin moni muu.
Ndesanjo Macha puolestaan pohtii sitä, ettei teknologian puute tarkoita automaattisesti tietämättömyyttä asioista. Sitä ei pidä unohtaa. Joku tekniikan ulottumattomissa oleva voi tietää vaikkapa paljon luonnosta ja sen kanssa sovussa elämisestä. Machakin puhuu teknologian determinismistä, johon viittasin 13.11. lainatessani Uusmediatieteen perusteet -kirjasta pätkän.
Tieto on totuutta enemmän tarkastelun kohteena. Wikipedian kehittäjä, filosofi Larry Sanger on pettynyt kehitykseen, jossa Wikipedia on kaikkien trollienkin muokattavana. Toiset taas pitävät Sangeria epärealistisena ja elitistisenä. (Sanger on vuonna 2004 julkaissut kriittisen artikkelin antielitismistä, joka hänestä on juuri paha juttu.)
Vielä Keenistä. Hän toteaa että jo Rousseau esitti ajatuksia, joita nyt esitetään. Keen näkee nykyisessä minä haluan, minä tarvitsen, minä voin -ajattelussa narsismia ja uskoo sen ajan myötä johtavan vähentyneeseen (less) demokratiaan, vähentyneeseen tasa-arvoon ja vähentyneeseen vapauteen. Minusta Keenin heittämiä väittämiä ei pitäisi torjua suoralta kädeltä.
Toisaalta Leadbeaterin ajatus commonseista, jakamisen mielekkyydestä, on sekin "totta" joskaan ei koko totuus Wikipedian yhteydessä.
2 kommenttia:
I arrived here just surfing.
Congratulations on Your nice site and best wishes from Italy
Thank you!
Adalmiina
Lähetä kommentti