Happy End!
23 asiaa -kurssi on nyt hyväksytysti suoritettu! Wau. Tästä on hyvä jatkaa web 2.0: n parissa. 23 asiaa on niin mahtava juttu, että se on laajentunut mielessäni metaforaksi irtiotosta, haltuunotosta, uuden tiedon ja taidon omaksumisesta. Kaikkia noita asioita kurssi minulle merkitsi. Siksi en vaihda blogini nimeä. Adalmiinan 23 asiaa merkitsee minulle koko sitä matkaa, sukellusta, kiipeämistä, rämpimistä ja lentoa, jonka koin tutustuessani web 2.0: an. Vaikka alun perin määritellyt 23 asiaa on käyty nyt läpi, edessä odottaa uusia asioita ja taakse jääneissäkin asioissa on vielä paljon opittavaa.
Määrittelen myöhemmin, miten ja millaisista asioista jatkan bloggausta ja profiiliini tulen liittämään tiedon siitä, että tämä blogi on aloitettu 23 asiaa -kurssiblogina yms. Prinsessablogin kasaamista jatkan myös tässä blogissa.
Olen kurssitehtävien suorittamisen ohella halunnut olla myös sillä tavalla viihdyttävä, että jos joku eksyy blogiini yllättäen, hän voi, vaikka puheenaiheet eivät sinänsä kiinnostaisi lainkaan, selata hieman ja poistua sitten. Vaikka jutusteluni ja pohdiskeluni ovat olleet paikoitellen toooosi pitkiä, olen luottanut siihen, että se jota ei kiinnosta ei lue minua ja se jota tapani tarkastella asioita vähänkään miellyttää, jaksaa kyllä lukea. Olen myös koko ajan ottanut huomioon sen, että lukija voi olla myös lapsi tai nuori. Jos jatkossa kirjoitan jotakin aikuisten asioita, huomautan siitä tekstissä lapsille.
Lisää myöhemmin!
Kuva Viivin lipaston päältä, lipaston, joka oli Adalmiinalla lapsena.
Kiitos Viivi ja Ville lauantaisesta!
Adalmiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti