Ostin lauantaina Stanley Buchthallin ja Bernard Commentin hienostuneesti toimittaman ja suomeksi Anuirmeli Sallamo-Lavin ja Lotta Toivasen hienosti suomentaman Marilyn Monroe. Välähdyksiä, sirpaleita -teoksen (WSOY 2010). Kirjaan on koottu Marilynin muistikirjojen, kalentereiden ja irrallisten papereiden henkilökohtaisia kirjoituksia, runoja, muistilistoja, mietelmiä, elokuvien repliikkejä sekä kirjeitä eri henkilöille. Ne esitetään kolmessa eri muodossa, ensin valokuvattuina, sitten englanniksi puhtaaksikirjoitettuina ja kolmanneksi suomennettuina. Paitsi alkuperäiset kirjoituskoneella kirjoitetut muistiot ja kirjeet - ne ovat kirjassa valokuvattuina ja suomennettuina.
On hätkähdyttävää, miten tarkasti kaikki on tallennettu, jokaista yliviivattua sanaa myöten. Tekstejä on paikoitellen helppo seurata suoraan alkuperäisestä tekstistä, mutta on myös kohtia, joissa on niin paljon korjauksia, sotkettuja sanoja ja sivuun kirjoitettuja lisäyksiä, irrallisia nimiä, osoitteita yms. että englanninkielinen puhtaaksikirjoitus on tarpeen. Monessa kohdassa on myös toimittajan lisäämä selitys johonkin yksityiskohtaan.
Toteutus on tyylikäs, kunnioittava ja valtavan kaunis. Jokainen muistio, muistikirja ja kirje muodostaa oman kappaleensa, joka alkaa toimittajan perustellulla ajoituksella, ajanjakson taustatiedoilla, Marilynin yksityiselämän ja työn yhteenvedolla sekä kunkin dokumentin sisällönkuvailulla.
Kirjan kuvitus on oleellisena osana vaikuttamassa kiinnostavaan lopputulokseen. Kuvat ovat mustavalkoisia, paitsi "Marilyn kirjoittaa kotonaan" (mts. 88), hieno yksityiskohta tuokin. Mukana on yli tusina kuvaa, joissa Marilyn lukee, pitää kädessään kirjaa, tutkii veistosta, on kirjailijoiden seurassa (Blixen, McCullers, Capote, Miller tietysti) jne. Kappaleiden välilehdet ovat himmeän hehkeän karmiininpunaiset ja muodostavat siten mustaharmaavalkoisten kuvien ja kellastuneen paperin (tekstivalokuvissa) kanssa rauhallisen mutta viehättävän yhdistelmän.
Pidän kirjaa jonkin aikaa esillä ja laitan sen sitten hyllyyn Frida Kahlon ja Anne Frankin lähelle, koska tunnemme heidätkin heidän suunnattoman lahjakkuutensa, mutta myös heidän kärsimyksensä vuoksi, ja Greta Garbon lähelle, koska Marilyn ihaili häntä. Rakastan elämäkertoja, kirjekokoelmia, julkaistuja taiteilijapäiväkirjoja. Marilyn-kirja on välähdyksineen ja sirpaleineen näyte henkilöhistorian kiehtovasta ja osaavasta kokoamisesta.
Adalmiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti