torstai 26. kesäkuuta 2014

Kultasadetta, kaupunkimatkoja, kuurosateita ja jalkapalloa

Tuoksuva...
Ihmeellinen...
Kultasadepensas loistossaan kuin satumainen kattokruunu.
Kesätuuli ruohikossa Turun edustalla.
Turun yliopisto
Turun pääkirjasto
Paavo

Juhannusillan vaaleanpunaiset pilvet klo 22.46
Hopeahärkki ja nurmitädyke viihtyvät yhdessä.
Tampereella muuttoapuna
Tampereella, Metson heijastumia



Sadekuurojen välissä

 Ihana Suomen suvi arvaamattomine säineen! Puolipilvistä, sadekuuroja ja viileää on ollut alkukesän säätyyppi, mutta kummasti kaikkeen tottuu. Jokaisesta aurinkoisesta hetkestä otetaan ilo irti ja sadekuurotkaan eivät ole enää syy siirtyä sisätiloihin. Kunhan vähän pidetään pahimman ryöpyn aikana sadetta katoksessa ja taas jatketaan.

Saappaat ja sateenvarjo, muuta ei tarvita, kun aamusateesta huolimatta haluaan samoilla tuoksuvassa luonnossa. Sadetakkia en ole kertaakaan vetänyt päälleni tänä kesänä eikä sateenvarjokaan ole ollut pikku tihkusateissa tarpeen.

Sukuloimista, yksi muutto, muutama huonekalukuljetus, pari kaatopaikkakeikkaa maalla ja kaupungissa (majojen, puulavojen ja yhden aidan jäänteet nauloineen), metsätöitä, puutarhanhoitoa, lehti- ja kirjainventointia, onnitteluja, vierailusuunnitelmia, pyykkiä, pyykkiä kaupungissa (silmät etsiytyvät pulsaattorikoneiden mainoksiin, kun ei se Heidiltä saatu oikein mahtunut kuivausrumpuineen pesuhuoneeseen), uudet oksasakset (äidin ja isän hopeapajun oksat olivat kuin lakritsia niillä ja Minnan kuivunut orapihlaja-aidan pätkäkin pilkkoutui helposti - mitä nyt moottorisahaa tarvittiin paksuimpiin runkoihin) ym.

Tänään ostan mattavalkoista maalia korituolin paikkamaalaukseen. Mitähän siitä tulee? No jos ei hyvää, niin sitten voi tehdä perusteellisemman kunnostuksen. 
Yhden toverin kahdella kaverilla on jalka paketissa (toisella leikattu, toisella murtunut), mopoilee jossakin vielä tervejalkaisten kanssa. Toinen lähtee leikkaamaan pian mummolan pihan nurmikkoa. Kolmas tulee kohta kotiin ja tuo lisää pyykinpesuainetta.
Rakastan tätä hassua kesää ja meitä.

Ja jalkapalloa! No en nyt ala luetella suosikkejani mutta niitä on paljon!
Ihan kolmea ottelua en ole päivässä katsonut alusta loppuun mutta osapuilleen kaksi päivässä.
Unissakin pomppii palloja, etenkin juuri nukahtaessa... mutta hei, se on vain hauskaa!
Kerran neljässä vuodessa.

Adalmiina

Ei kommentteja: