lauantai 14. kesäkuuta 2014

Kaatosadetta ja pudonneita kukkia

Syreenin kukat kaatosateen jälkeen.
Äsken nupulla, sitten kukoistuksessa, nyt tuossa. Jokainen vaihe upea.

Maalla tämä hetki näytti kauniimmalta, koska ympärillä oli sammaleisia kiviä, punertavaa soraa ja tumma keskuskivi. Ikäänkuin pieni japanilainen puutarha.
Tosin syreenikin oli eri, eli aiemmin kukkinut, liila pihasyreeni. Itse asiassa se kukki niukemmin tänä vuonna kuin vuosiin, toisin kuin nämä unkarinsyreenit, mutta silti, maassa yksittäiset kukat ovat suunnattoman kauniita.

Japanilaisten kirsikankukkajuhla hanami ja syksyn lehtien katselu eli vaahteranlehtien katselu Momiji Matsuri ovat monin muodoin suosikkejani. Niiden tavoin myös kymmenien kevätkukkien, syreenien, angervojen, eri ruusulajien, jasmiinin, pionien, hortensioiden jne. jne. kukintaan liittyy ajan askelmerkkejä, vuodenaika- ja tunnelmavivahteita, jotka ovat uniikisti näihin kukkiin liittyviä.

Puut...kaikki rakkaat puut. Kuvasin jalavan siementen sadetta ja iloitsin japaninvaahteran elossaolosta...
 
Juhannusruusu kukki runsaina kermanvalkoisina ryöppyinä pihalla.
Kirvat olivat jo valamonruusun nuppujen kimpussa ja saivat mäntysuopaa...

Lueskelin sieltä täältä Mazzarellan kirjaa Kun kesä kääntyy ja katsoin ulos vuoroin verhon läpi ja verhojen välistä.

Kirjoja pitää olla ympärillä silmäiltäväksi.
Kertalukeminen sopii moniin kirjoihin, totta, etenkin silloin, kun haluaa nopeasti tutustua uusiin ajatuksiin, tutkimuksiin, mielipiteisiin ja näkemyksiin milloin mistäkin, mutta muistelmat, esseet, elämäkerrat, hienosti kirjoitetut romaanit, novellit, runot, näytelmät, taidekirjat, minkä tahansa alan itselle tärkeiltä tuntuneet teokset - eihän niihin päde sama kertalukaisu. Kirjaston on oltava lähellä, mieluiten kotona.

Mazzarella on parhaimmillaan lainatessaan muita, mutta hyvä niin. Nerudaa luin välipalaksi.
Kaikessa tutussa luetussa on aikakoneen ominaisuus. Edelliset lukukerrat muistuvat mieleen. Etenkin ensimmäiset tai merkittävimmät. Ne kerrat, jolloin teksteillä oli suurin vaikutus ja jolloin itsellä oli erityistä meneillään, mietinnässä. Ne elämät, joissa silloin oltiin.

Musiikkiin ja tuoksuihin pätee sama, paitsi että ne ovat nopeampi tie kerran koettuun.
 Matkalla.
Kerroksellinen tie.

Yksi perhe muuttaa viikonloppuna. Mukavaa saada olla taas mukana!

Alkoi sataa! Nyt sade kiihtyy! Mahtava ropina.


Adalmiina

Ei kommentteja: