Pihasyreenit varisevat, juhannusruusut alkavat kukkia.
Unkarinsyreeni aloitti kukinnan piharyreenin jälkeen.
Nuokkusyreeni vielä nupuilla.
Kesällä datausmahdollisuudet vähissä. Facebookin päivitys liian työlästä hitauden vuoksi ja bloggaus ei onnistu maalla ollenkaan. Jossain vaiheessa kaupungissa käydessä laitoin Facebookiin seuraavan kuvan maalta:
Minua nauratti tämän vanhan ruukun ahkera tonttu, koska se kuvasi niin mainiosti kesäistä ahertamistani. Kaiken työn ja raivaamisen keskellä nautin suunnattomasti luonnosta. Nautin pienistäkin yksityiskohdista. Tässä hassussa pikku räpsyssä, jossa lemmikin kukat ( Forget-me-not) sekoittuvat satuhahmon maailmaan, kiteytyy jotakin itselleni ominaista. Työn ja huvin yhdistäminen, nautinnon saaminen pienistä asioista, kauneuden näkeminen kaikkialla, ystävällisyyden ja kiltteyden arvostaminen (ei siis mielistelyn, teeskentelyn tai alistumisen ja marttyyriuden), kyky erottaa arjen läpi henkinen, esteettinen ja eettinen. Leikillisyys, lapsenomaisuus, ilo.
Eilen oli hauska siivous- ja pihanraivauspäivä vanhempien luona. Kivaa oli! Kiitos Minna! Hyvässä seurassa työ sujuu tehokkaasti ja leppoisasti.
Juhannusviikkoterveisin
Adalmiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti