Maisema on kauniin vaalean harmaa sateesta.
Syreenipensaiden vihreys ja kukintojen liila hehkuvat valoisan harmaan seassa.
Kesäsade raikastaa ilman ja kasvit.
Luonnontieteellisessä museossa eilen.
Luita ja elinympäristöjä.
Museorakennuksen historiaa seinällä olevissa tauluissa.
Kauniit sisäportaat, ikkunat, pylväät, ovet, lattiat - kokonaisuus.
Muistelin kaikki opinahjoni läpi ja totesin, että niistä vain Helsingin yliopiston vanha päärakennus veti vertoja tälle rakennukselle. Rakastan vanhoja rakennuksia, kivilattioita, suuria ikkunoita, korkeita huoneita. Ihan sama, onko kysymyksessä koulu, kirjasto, museo, hotelli, asemarakennus, rapistuva linna tai palatsi. Korkeatasoinen arkkitehtuuri, laadukkaat rakennusmateriaalit ja rakennuksen kiinnostavat historialliset vaiheet tekevät talosta kuin talosta yksilön, persoonallisen, unohtumattoman luomuksen ja tilan.
Tämä kuva on otettu Ateneumista ulos, eikä se tee oikeutta edes rakennuksen ikkunalle...
ehdin katsomaan Arjen sankareita toiseksi viimeisenä päivänä, lauantaina 14.5. - kiitos Päivi!
Viiville: Onnellista odotusta vielä hetki!
Adalmiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti