Nämä keltaiset kuvat ovat Lainan päivältä 8.2. (Yksi jo julkaistuista kuvistani katosi.)
Minun runovihkoni -aihe keräsi yhteensä 17 nuorta askartelemaan pieniä vihkosia.
Runot jäivät kyllä sivuosaan, mutta kauniita sanoja ystäville moniin vihkosiin kirjoitettiin.
Aamulla pienille lapsille oli Loruraati ja iltapäivällä nuorille Sohvin runoraati.
Hauska päivä ja keltaisia kuvia...
Laitetaanpa tähän päivän muistoksi Chiang K´uein runo eli tz´u sävelmään "Jadeluumu"
(Pertti Nieminen, Syksyn ääni. Kiinan runoutta III. Otava, 1975. 2. painos s. 116.):
"Huolettomat lumihiutaleetputoilevat ja sulavat Eteläisen puutarhan puroon.Kevään viileys telkeää vanhat ystävät huvimajaan.On jadeluumujen aika,puut kääntävät selkänsä vihaiselle itätuulelle.Ylimmät kukat eivät ole vielä avautuneetniiden vieno tuoksu vain leviää kauas.Tule vastaanottamaan vieraita!On luumunkukkien aika -kukkikoot ikuisesti!Terveydeksi!Nyt on aika murskata kevään kukkia viiniin.Me kirjoitamme uusia runoja lumeen,päivän mittaan kierrämme kukkien ohija ympäri tuhat kertaa."
Luminen aamu keittiöpihalla 8.2.
Adalmiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti