Aloitan väristä. Selattuani 52 teemasivua olin aikeissa palata valoisalle iGoogle-aloitussivulle, mutta yksi kokeilemani teema oli jäänyt päälle. Se on vaaleanpunainen, siinä on ylhäällä raitoja ja pari punaista sydäntä. Sen hyvä puoli on vaaleat palkit. Kokeilin kahta manga-aiheista teemaa myös, mutta niissä palkit olivat tummanturkoosit ja violetit. Olkoon RSS-lukuohjelmani eli ikioman web-työpöytäni nimi vaikka Pink.
Tällä hetkellä Pink koostuu seuraavista elementeistä:
Vasemmalla alakkain Päivä ja aika ; Muistilappu; Kurssilaisten blogit; pari muuta blogia.
Keskellä Adalmiinan blogi; Google; Wikipedia; You Tube; Expecting rain; Yle uutiset; CNN.com; Uutiset-HS.fi; Ilta-sanomat; BBC News/UK/Uk edit.
Oikealla: Googlen karttahaku; Espoon sää; Gmail.
Näkymä on hauska, koska vasemmalla ylhäällä on kellon kuva ja oikeassa yläkulmassa kartta ja sääruutu. Olen sulkenut kaikki syötteet otsakkeen alle. On helppo napsauttaa plussasta auki. Nyt kun näkymä on tullut tutuksi, sitä voi ajatella pitää auki heti kun kirjautuu koneelle. Kaikki tarpeellinen on saatavilla. (Paitsi, toistaiseksi minulla ei ole tässä uudessa fläppärissä vielä kuvia eikä mitään muutakaan tallennettuna...muistitikku hankittava niille.) Kohta käyn laittamassa toisella koneella kuvan.
Aluksi ajattelin, että tuosta RSS-lukijasta tulisi enemmän lehdenomainen, mutta nyt ymmärrän että vaikka se on verkkolehtimäinen ulkoasultaan, aloitussivu on kuitenkin avaruusaluksen ohjaamon ohjauspaneelinomainen.
Teen myöhemmin välilehden, jolle voi kerätä aihepiireittäin järjestettynä itselle tärkeitä juttuja. Hyvin järjestettynä ja hoidettuna toimiva juttu.
Tulevaisuudessa tällainen voi olla keittiön, eteisen tai minkä tahansa huoneen seinässä upotetuna, jolloin ohimennessään voi hipaista päälle milloin uutiset, milloin pikaviestimen, näköpuhelimen, sanomalehden, runokirjan, sisustuslehden, tenttikirjan, säätilan, syntymäpäivien digikuvat, kevätjuhlaesityksen jnejne. Tämän pienen Pinkin tarjoaman näkymän läpi näen kauas tulevaisuuteen. Toivon että siellä kaukana on vielä ihmisiä ja heidän kesken vallitsee hyvä tahto.
Lainaukset Mauri Ylä-Kotolan ja Mehdi Arain kirjasta Uusmedia-tieteen perusteet (2000):
"Pelkkä muutos ja uudet kulttuuritekniikat sinällään eivät riitä evoluutiossa henkiinsäilymisen kriteereiksi. Muutoksen voi edellyttää olevan myös kehitystä, etenemistä oikeaan suuntaan. Uuden mediateknologian suunnittelua tarkastelevasta tutkijasta ei aina vaikuta varmalta, ollaanko teollisuuden tekemissä ratkaisuissa menossa oikeaan suuntaan. Tärkeää on kysyä, mistä lähtökohdista suunnittelua tehdään. Teknologisen determinismin nimellä tunnetun ajattelutavan mukaan yhteiskunnan kehitystä ohjaa tekniikan kehitys, kun taas tekniikan kehitys tapahtuu omien autonomisten lakiensa mukaisesti ---"
"Useasti on esitetty, että media (verkko, multimedia ja mediaintegraation kautta myös televisio ja radio) on tietotekniikkapohjansa johdosta ala, jonka kehitystä teknologinen determinismi onnistuneesti kuvaa. Tietokonejärjestelmien ja ohjelmistojen tuotekehittelyhän tapahtuu enimmäkseen yksityisellä sektorilla, jossa kehityksessä mukana pysyminen on arvo sinällään, eikä kysymys siitä, mihin ollaan menossa, nouse." (mts.98)
Adalmiina
