Jeee, siellä se taas oli, vaaleanpunaisten pöytäliinojen teesalonki!
Taiteilija on Elina Warsta, kuvitus kirjassa Aapine, teksti Heli Laaksonen, Otava 2013.
(Lukupömpelin sisällä on Vipi Pennan kuvitusta kirjasta Perhosten polku. Tyylillisesti ja väritykseltään täysin erilainen maailma kuin Warstan. Itse en olisi yhdistänyt näitä taitelijoita, mutta pömpeleiden, kaikkien viiden, idea oli se, että ulko- ja sisäpuolet olivat eri taiteilijoiden kuvituksista. Virpi Penna on herkkä ja hieno kuvittaja, mutta tässä tapauksessa Warstan teeman olisi toivonut pömpelin sisällekin.)
Yllä pari esimerkkiä tämänpäiväisestä keppinukkeaskartelutuokiosta Tarinoiden puistossa.
Pienet kädet leikkaavat kirjaston poistokirjasta Maisan, liimaavat Maisan pahville ja sujauttavat taakse puutikun. Tällaisilla "keppinukeilla" voi leikkiä nukketeatteria tai kuten paperinukeilla ja nukeilla yleensä, leikkiä ja jutella toisen hahmon kanssa kaiken maailman asioista...
(No niin, ja tässä postauksessa eivät kuvat sovi sitä vähää yhteen kuin pömpelissä.)
Se vielä neljän tunnin askarteluista, että olipa tyrmäävän tiivis paketti.
Monta perhettä, monta erilaista lasta, monta hahmoa ja monta prosessia.
Lähtiessä satoi räntää. Kurkku tuntui kipeältä. Katukiveys oli liukas.
Kotona nukuin kaksi tuntia heti lämpimän kaakaon jälkeen.
Adalmiina
